Jokainen koulutus tai valmennus muokataan asiakkaan tarpeisiin. Luonteva toteutustapa on luennon ja työpajan yhdistelmä, ja koulutus voi koostua yhdestä tai useammasta kerrasta. Helppo tapa lähteä liikkeelle on järjestää teemailtapäivä valitusta aiheesta työyhteisölle tai sen osalle ja pohtia jatkoa sen pohjalta. Osallistujat ovat oman työarkensa parhaita asiantuntijoita, ja voi olla järkevää käynnistää ajatuksia ensin ja tarkentaa suuntaa vasta sitten.
Osallistavan luennon voi järjestää suuremmallekin yleisölle, mutta työpajatyöskentely toimii yleensä paremmin, jos osallistujia on kohtuumäärä (enimmillään 25). Samansisältöisiä tilaisuuksia toki voi järjestää useampia ja tällöin voi myös huomioida osallistujien toiveet kielen suhteen. Koulutuksen voi järjestää myös ruotsiksi tai englanniksi. Alarajaa osallistujamäärälle ei tietenkään ole.
Ideoinnin pohjaksi seuraavassa joitain esimerkkejä teemoista, joista kokonaisuus voidaan koostaa. Ne on jaettu kolmen otsikon alle, mutta teemoja voi toki yhdistellä haluamallaan tavalla.
Kaikkien koulutusten ja valmennusten tavoitteena on lisätä osallistujien työkalupakkiin tietoa ja konkreettisia ideoita, joiden avulla parantaa työarkeaan ja hyvinvointiaan, yhteisin ja omin toimin.
Moni työyhteisö on huolissaan jäsentensä jaksamisesta ja syytä onkin. Työelämä muuttuu nopeasti ja yhä useampi on työssään kovassa pyörityksessä joutuen välillä toimimaan jaksamisensa äärirajoilla. Työtä on usein paljon, muutokset kuluttavat, uuden oppimisen paine on kova ja työhön liittyvät epävarmuudet vievät voimia. Tietotyöläistä rasittaa aivokuorma. Moni navigoi usean roolin välillä ja niiden yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Digitalisoituvassa todellisuudessamme yksityisen ja työn välinen raja on lisäksi entisestään hämärtynyt.
Vaikka kuormitustekijöitä on paljon, työyhteisöillä on onneksi lukuisia keinoja kehittää hyvinvointiaan ja näin mahdollistaa parempi työarki. Vaatimuksia ei ehkä voi vähentää, mutta niitä voi usein hallita mielekkäämmin. Useimmiten työssä tarvittavat voimavarat koostuvat erilaisista psykososiaalisista voimavaroista, joita kehittämällä tasapainon löytäminen vaatimusten ja voimavarojen välille on mahdollista. Parhaimmillaan yksilöt voivat - vaatimuksista huolimatta - kukoistaa.
Koulutuksessa voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja (valikoiden):
Esimiehen rooli on muuttunut ja näkyvintä tämä on asiantuntijatyössä, jossa työntekijät ovat usein pitkälti itsenäisiä toimijoita. On yhä tärkeämpää, että esimies ottaa suunnannäyttäjän roolin, mutta on kuitenkin riittävän lähellä tarjotakseen tukea ja resursseja, kun niitä tarvitaan. Tarkkaan ottaen esimies täyttää tehtävänsä parhaiten silloin, kun hän mahdollistaa alaistensa työssä suoriutumisen, innostaa ja kannustaa puuttumatta työhön liikaa. Helpommin sanottu kuin tehty? Tässä auttaa, jos tietää hieman enemmän motivaation taustatekijöistä ja ymmärtää sen luonnetta ja edellytyksiä.
Mitä sitten on itseohjautuvuus ja mikä siinä on tärkeää? Kyseessä on juurikin ajatus siitä, että työntekijät suoriutuvat tehtävistään parhaiten hoitaessaan niitä itsenäisesti parhaaksi katsomallaan tavalla. Oletetaan, että yksilön on helpompi kokea tehtävä omakseen silloin, kun hänellä on autonomiaa töidensä suhteen. Osittain näin onkin, mutta aivan näin suoraviivaisesta asiasta ei kuitenkaan ole kyse. Johtoasemassa olevien olisi hyvä ymmärtää tämä oikein. Päätäntävalta töiden suhteen (”saan vapaat kädet”) ja kokemus siitä, että määrään itse asioistani (”teen vapaasta tahdostani”) ovat eri asioita. Jälkimmäinen on yksilölle psykologisesti ensiarvoisen tärkeää ja juuri tätä esimiehen olisi hyvä osata tukea. Siihen on lukuisia keinoja. Päätäntävallan – joka toki usein on myös tärkeää – olisi hyvä olla linjassa henkilön kykyjen ja osaamisen kanssa. Jos se ei ole, asetelma voi olla huono kaikkien osapuolien kannalta.
Koulutuksessa voidaan käsitellä seuraavia teemoja (valikoiden):
Työn mielekkyys on tärkeä hyvinvoinnin lähde ja se auttaa jaksamaan hankalissakin tilanteissa. Vaikka työyhteisö ja esimiehet voivat tehdä paljonkin parantaakseen työn kokemusta, yksilöllä on myös lukuisia omia keinoja tähän. Työtään voi ”tuunata” eli muokata niin, että se tuntuu mielekkäämmältä ja vastaa paremmin omia tarpeita. Voi esimerkiksi muokata työn tekemisen tapaa, lisätä sosiaalisia suhteita, pyytää palautetta tai etsiä uusia kasvunpaikkoja. Myös omia käsityksiään työstä voi muokata. Tutkimusten mukaan työtään tuunaavat voivat paremmin ja kokevat työnsä mielekkäämpänä.
Vaikka kuinka tuunaisi, työstä voi olla mielekkyys kaukana, jos työn hallinta on kovin haastavaa. Yhä useampi tekee töitään itsenäisesti ja vaikka tämä usein lisää hyvinvointia, itsensä johtaminen on johtamista siinä missä muidenkin. Työtehtäviä on usein paljon ja ne ovat vaativia, työarki on pirstaleista ja koko ajan on kiire. Tehokas suoriutuminen edellyttää paitsi hyvää organisointikykyä ja ajanhallintaa, myös kurinalaisuutta priorisoida ja toteuttaa suunnitelmia. Alainen itsessämme on usein aika hyvä neuvottelemaan lykkäystä etenkin vastenmielisiksi koetuille tehtäville. Työt saattavat kasaantua ja jotkut hankkeet siirtyä aina uudelleen eteenpäin. Lisähaastetta työarkeen tuovat jatkuvat keskeytykset, alituiset muutokset ja sähköisten viestimien jatkuva läsnäolo. Hallinnan kokemuksemme on koetuksella ja hyvinvointimme vaarassa. Aktiivisempi ote oman työarjen hallintaan on tapa vahvistaa sekä hyvinvointia että työssä suoriutumisen edellytyksiä.
Koulutuksessa voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja (valikoiden):